Löysin eilen yhden breikuistani. Kannessa luki: Jonna& Aija - kamut 4-ever. Sisältö oli, kuten kunnon breikussa pitikin TOP5-listoja, keskusteluja pojista, parhaat juorut ja nolaukset luokan tytöistä sekä omat paljastukset.
Jokaisessa kirjeosuudessa oli kysymys: Keheen oot kuses? Jonnan ihastuksen kohteet näyttivät vaihtuvan viikottain. Itselläni oli vain yksi. Kuinka tylsä olinkaan! Nauroin silmät kyynelissä lukiessani kirjoittamaani yksityiskohtaista kertomuksestani Loimun diskosta ja siitä kuinka ensimmäistä kertaa poika oli hakenut minua tanssimaan. Jonna oli yksi luokan suosituiimista tytöistä ja "villi tapaus" jota kaikki olivat tanssittaneet. Jonnalla olikin sitten kertomuksia näistä kokemuksista hieman enemmän breikussamme.
Breikku oli mahtava keksintö! Alkaisko joku mun kaa breikkuu?
]]>
Rakastuin roolihahmooni uudelleen. Edellisen kerran se tapahtui ensimmäisissä harjoituksissa. Olo oli mahtava ja toivottavasti myös oli aistittavissa yleisöön.
Enää kaksi vetoa jäljellä. Tuttuja on jälleen ollut lähes kaikissa esityksissä. Jopa veljeni ja Terhi (edellisen tyttöystävä, jonka tapasin ensimmäistä kertaa eilen) olivat katsomassa. Ja Pietuahan ei saa helposti teatteriin.
<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />
Onneksi loppuihin esityksiinkin on myös tulossa tuttuja. Jopa riehakas viinikerhomme on kokonaisuudessaan Öljymäellä perjantaina. Kuinka hienoa! Olen ylpeä eritoten Antista, joka toisinaan halveksii liiallista kulttuurinsaantia. Onneksi Antin kiintiö tämän kesän kohdalta ei ole ilmeisesti vielä täyttynyt.
En vielä ikävöi Ohkolaa. Uskon, että syksyllä myrskyssä taapertaessani vastatuuleen Helsingissä tulen kaipaamaan Öljymäen rauhallisuutta ja kaunista maalaismaisemaa. Tietenkin tulen kaipaamaan joitain ihmisiä siitä pienestä kylästä. Ainakin käpylehmäpoikaa ;)
]]>